Emmehän me ole käyneet Jäätelöautolla edes kuin ehkä yhteensä viisi-kuusi kertaa, mutta silti. Jotenkin kesään kuuluu se, että se auto tulee ja soittaa tunnarinsa ja pitää moottorin käynnissä ja vähän säälien sitä saattaa katsahtaa ikkunasta, kun ei sinne mene montakaan ihmistä ostoksille, jos yhtään. Ja sitten jos itse menee, niin sitä vähän jännittääkin. Että millainen myyjä ja mitä sitä ostaisi. Ja jos ei olekaan menossa ostamaan vaan ihan vain kävelylle, niin luuleeko se myyjä, että onkin tulossa ostamaan ja nousee jo reippaasti autostaan ja sitten on joko a) pakko ostaa jotain, ettei kummallekaan tule paha mieli tai b) pakko kävellä ohi ja saattaa molemmille paha mieli.
Höh.
Mutta nyt siis ostimme, Turkinpippuri-jätskejä ja sellaisia keltaisia kiekkojätskejä, joiden päällykset poksuvat suussa. Jei!
------------------------------
ICE CREAM VAN
Ice cream van made their last stop in our home street just a few minutes ago. They didn't even play their tune because their merchendise was almost sold out. Somehow wistful.
We haven't been to the Ice cream van that often, though, only 5-6 times but still. Somehow it just belongs to summer that the van comes and plays its tune and keeps the motor running, and maybe you glance through a window, feeling a little compassion, how only a few people go and buy something, or then no one goes. And if you yourself go, you feel a bit nervous, too. About what kind of the seller is and what you should buy. And if you're not going to buy anything, you're just going for a walk, but if the seller thinks you're coming shopping and already gets breezily out of his van, and then you just have to either a) buy something so that neither of you gets upset or b) walk pass and upset you both.
Bummer.
But now we bought, Turkish pepper ice cream and the yellow puck ones that have coating that pops in your mouth. Yey!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti