Olen aina pitänyt itseäni kaava-ihmisenä. Teen asioita aina tietyllä tavalla (aamupalaksi Actimel, jogurtti, kahvia), ja suoritan projektini loppuun asti, omassa ehdottomassa aikataulussani (kirjojen on valmistuttava silloin, kun olen päättänyt).
Kuvitteluja-blogissani aloitin 365-haasteen. Ottaisin joka päivä valokuvan tai tekisin joka päivä kuvituksen. Joka päivä. Ja olenhan minä toisaalta niin tehnytkin: ottanut/tehnyt kuvan päivittäin - mutta sen raportointi blogiin ei ole ihan päivittäistä.
Ehkä sen ei tarvitsekaan olla! Höh. Itsellenihän minä tätä teen, jotta oppisin kenties sujuvammaksi kuvakertojaksi. Ja itsehän minä tiedän, laistanko laistani vai en.
Se on ehkä suurin oppiaineeni: että oppisin armollisemmaksi itselleni. Haa, kuulostaapa hienolta. Mutta siitä olisi myös se hyöty, että ehkä myös lapseni oppisivat olemaan armollisempia itselleen, eivätkä vain seuraisi minun esimerkkiäni.
Osallistunkin täten jälleen yhteen uuteen projektiin, jonka huomasin Gretchen Rubinin sivuilta. 21 päivää on jokin maaginen aika, jossa ihminen kuulemma oppii uusia tapoja (vaikka meditoimaan). Kun tiettyä asiaa toistaa JOKA PÄIVÄ, siitä muodostuu tapa. Ehkä minäkin voisin oppia uusia juttuja - vaikka itsestäni.
Mutta sitten huomasinkin, että tuo on maksullinen, enkä mie käytä luottokorttia, koska käytän vain käteistä, koska niin minä teen. Niinpä otankin oman projektini innoitteen sittenkin täältä.
Jos sinä olet sinunlainen, joka käytät luottokorttia ja osallistut tuohon sparrausprojektiin, kerrohan miten se sujuu, jooko?
--------------------------
DAILY
In the Summer I read Gretchen Rubin's "The Happiness Project". I like projects, so I decided to start my own project, too. But bummer, committing to something daily is hard for me - who am such a completer!
I've always considered myself as a rutine-human. I always make things in a certain way (Actimel, yoghurt and coffee for breakfast), and complete my projects strictly in my own timetable (the books have to be compeleted when I want them to).
In my Imaginations blog I started a 365 project. I would take or make a new pic a day. Every day. And so I've done: I've took or made a pic a day - but haven't raported it in the blog daily.
And maybe I don't have to! Doh. I do it for myself, so that I could maybe become better picture-teller. And I, myself, know if I do it properly.
Maybe that's my greatest thing to learn: to be more graceful to myself. Hah, it sounds so grand. But maybe it would also benefit my kids to be more graceful to themselves, so they wouldn't follow my lead.
So, from here on I'll participate in yet another project, that I found from Gretchen Rubin's website. 21 days seems to be a magical time during which you can learn yourself new things (for example meditate). When you repeat thing EVERY DAY, it becomes a habit. Maybe I could learn new things, too - from myself.
But then I noticed that it costs, and I don't use credit card 'cause I use cash 'cause I just do. So, I'd better take my inspiration from here.
If you are like you are, and use credit card, and join in that sparring project, let me know how it goes?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti